Hanna-Leena Hemming
Kansanedustaja Espoosta
hanna-leena.hemming@eduskunta.fi
tel. +358 50 511 3048
Tervetuloa tutustumaan ajatuksiini!
Kannanotot
Kirjallinen kysymys: Kotitalousvähennyksen laajentaminen taideostoihin
16.03.2010
Tuloverolain 127 a §:n mukaisen kotitalousvähennyksen säätämisen keskeinen tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Tärkeä tavoite on erityisesti pimeän työvoiman käytön vähentäminen.
Kuvataiteilijoita koulutetaan Suomessa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakoulussa. Opetusministeriön selvityksen mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneista kuvataitelijoista vain 20 % on koulutustaan vastaavassa työssä. Kuvataiteilijoiden työttömyysprosentti on korkea, arviolta jopa 40 %. Taiteen maisterin tutkinnon hinta on 149 000 euroa. Kuvataideakatemiassa aloittaa opintonsa vuosittain 25 opiskelijaa.
Suomalaisen luovuuskulttuurin ja kuvataiteilijoiden ongelmana ovat maasta puuttuvat taiteen ostokulttuuri ja harmaan talouden suuri osuus tehdyistä taidekaupoista. Kuvataiteilijoista 64 % ansaitsee taiteellaan alle 5 000 euroa vuodessa. Kansantaloudellisesti kuvataiteilijoiden kouluttaminen on tuottamatonta, sillä valtio ei saa koskaan verotulona takaisin koulutukseen sijoittamiaan resursseja.
Taide- ja luovuusmarkkinoiden luomiseksi ja kuvataiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi kotitalousvähennys olisi käyttökelpoinen työkalu. Kotitalousvähennys kuvataidehankinnoista kasvattaisi markkinoita ja vähentäisi sosiaalimenoja, kun nykyistä huomattavasti useammat taiteilijat pystyisivät elättämään itsensä teoksiaan myyden. Samalla pimeillä markkinoilla pyörivän taidekaupan osuus supistuisi huomattavasti. Kotitalousvähennyksen myötä yksityisten pimeillä markkinoilla teettämän siivoustyön määrä on laskenut 36 % ja remonttitöiden 34 % (Niilola ja Viitakari, 2006).
Taidealalla on Suomessa kasvupotentiaalia ja siten myös mahdollisuuksia verokertymän kartuttamiseen. Taidehankintojen kotitalousvähennysoikeus loisi työpaikkoja kuvataiteilijoille. Kotitalousvähennys olisi mallina sovellettavissa myös gallerioista ostettaviin taideteoksiin. Tämä mahdollistaisi gallerioiden kehittymisen ammattimaisiksi ja kansainvälisiksi taiteen viejäorganisaatioiksi. Kotitalousvähennyksestä aiheutuvat verotulon menetykset olisivat pienemmät kuin taidekaupan synnyttämät verotuotot sekä säästöt sosiaalikuluissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä edesauttaakseen toimivien taidemarkkinoiden syntyä ja verotulokertymän kasvattamista taidealalla?
Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2010
Hanna-Leena Hemming /kokKommentit (2)
taidekiemura kansanedustajalle
16.03.2010 23:40 wäsyttää
Kun taidekauppias ostaa taulun huutokaupasta, maksaa hän 5% kuvasto -maksua sekä huutomaksusta 22% alvia. Kun hän sitten myy taulun, maksaa hän taas 5% kuvastoa ja tietysti alvin joka 22%. Joten taidekauppias on varmaan raskaiten vero ja veronkaltaisen maksujen maksaja.Jos taidekauppias ostaa taiteilijalta teoksen alvi on 8%. Myydessään teoksen,joka on hänen omistuksessaan, maksaa hän alvia 22% + kuvasto maksun 5%. Jos hän taas myy sen toiselle taidekauppiaalle, maksaa hän 5% kuvastoa ja seuraava taidekauppias maksaa jälleen kuvastomaksun.
Valtion tuesta kuvataiteilijoille
17.03.2010 13:53 Helena Hietanen, kuvanveistäjä ja eläkeläinen
Hei Hanna pitkästä aikaa,
Kiitän sinua kuvataiteilijoiden työllistymisen parantamiseksi tekemästäsi kirjallisesta kysymyksestä. On hienoa, että nostat esille taidemarkkinoiden kehittämisen ja teosten ostojen lisäämisen. Kuten toteat kuvataiteilijoita koulutetaan yhteiskunnan varoin ja siksi myös työllistymistä tulisi tukea. Suomessa taidemarkkinoita on hyvä kehittää, jotta ne vilkastuisivat ja siten hyödyntäisivät koko kuvataiteen kenttää. Toivottavasti ehdottamasi verohelpotukset taiteen ostajille eivät ole pois valtion suorasta taiteilijoille kohdennettavasta tuesta, jonka pitäisi olla ensisijaista.
Suomessa tehdään korkeatasoista ja omaperäistä kuvataidetta, mutta ongelma on siinä miten taiteilijat voivat hyödyntää ammattitaitoaan ja tulla toimeen. Usein koen, että yhteiskunnassamme ei nähdä tai arvosteta kuvataiteen monia mahdollisuuksia. Ehkäpä nyt on tapahtumassa asenne muutos, koska tekeillä on monia luovia aloja koskevia selvityksiä. Kysynkin sinulta eikö kuvataiteilijoiden työllistymistä voisi tukea vielä suoremmin esim. valtio voisi toimia aktiivisesti taiteen tilaajana uudisrakennuskohteissa ja kaikessa rakentamisessa kuten tiehankkeet, prosenttiperiaatteen mukaisesti?
Ammattitaiteilijana tuon tiedoksesi myös ongelman, joka liittyy suurten museonäyttelyiden rahoitukseen. Usein taiteilija joutuu hankkimaan apurahoja sekä näyttelynsä materiaalikuluihin että näyttelyn tilojen vuokriin, ripustajien palkkoihin ja muihin näyttelyn järjestämisestä aiheutuneisiin kuluihin. Tämä nostaa näyttelyjen kustannukset korkeiksi. Suomessa on muilta osin hyvin toimiva apurahajärjestelmä, mutta isojen projektien rahoittamisen eivät pienet kohdeapurahat riitä ja täytyisikin kehittää erityisiin tarpeisin omat rahoituskanavat.
Apurahojen hakuprosessit suuriin näyttelyihin voivat kestää vuosia, mikä on taiteilijalle kohtuuttoman raskasta ja voimia vievää, samalla kun hänen pitäisi voida saada keskittyä näyttelyn sisällön suunnitteluun ja teosten tekemiseen!. Pahimmillaan vuosien suunnittelutyö ja apurahojenhaku menee hukkaaan, jos rahoitus ei järjestykään. Tiedän tämän omalta kohdaltani ja lähipiirin taiteilijoiden kokemana suureksi ongelmaksi. Asiasta ei julkisuudessa ole paljon puhuttu, mutta nyt Leif Jakobssonin nostamana myös taiteen sisällön rahoittaminen on noussut esille. Näyttelyiden tuottamisen keinoja ja rahoitusta pitäisi tutkia ja kehittää osana valtion apurahajärjestelmää.
Hyvää kevättä ja jaksamista tärkeisiin tehtäviisi! Olen iloinen, että Nobel museolle tekemäni valoseinämä pääsi EMMA:an esille!
Yst. terv. Helena Hietanen
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tällä hetkellä 2 kommenttia odottaa tarkistusta.
