Kannanotot

Korkeakouluhuuma estää työurien pidentämisen

12.04.2010

Julkaistu Helsingin Sanomien sunnuntaidebatissa 11.4.2010

Velkaantuvassa ja eläköityvässä Suomessa työurien pidentäminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Syytettyinä ovat olleet yliopisto-opiskelijat hitaine opintojen aloittamisineen ja pitkinä pidettyine valmistumisaikoineen. Akateemisten kurittamisen sijaan huomio tulisi kiinnittää todelliseen ongelmaan: suomalaisen koulutuspolitiikan epäonnistumiseen.

Opintojen aloitus ei nopeudu pääsykokeettomuudella, vaan se johtaa opintojen keskeyttämiseen, alanvaihtoihin ja kasvaviin valtion kuluihin, sillä lukio-opetus ei anna kuvaa tieteiden sisällöstä eikä mittaa motivaatiota. Opintojen hitaan etenemisen syynä ovat koulutusvaihtoehtojen kaventuminen ja korkeakoulutettujen ylituotanto. Peruskoulun päättävistä ammatillisen koulutuksen valitsee 42 prosenttia, kun taas lukioon jatkaa hiukan yli puolet ikäluokasta. Ongelma kärjistyy ylioppilaisiin: heistä vain harva jatkaa opintojaan ammatillisessa oppilaitoksessa, joten käytännössä ammattikorkeakouluista on tullut ylioppilaiden ensimmäinen askel kohti ammatillista osaamista.

Korkeakoulut vetävät nuoria, vaikkei korkeakoulututkinto ole enää vuosiin tarjonnut turvaa työmarkkinoilla. Valmistumisaikojen kiirehtiminen tuntuu omituiselta, kun akateeminen työttömyys kasvaa eikä pätkätöitäkään löydy.

Suomalaiset työpaikat eivät ole muuttuneet samassa tahdissa korkeakoulupolitiikan kanssa. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yli puolet yksityisen sektorin rekrytoinneista kohdistuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Korkeakoulutettujen osuus rekrytoinneista on vain kolmannes. Vaikka ammatillisia aloituspaikkoja on lisätty hallituskauden aikana 8.500, ei suhde vieläkään ole oikea työelämän tarpeita ja nuorten työllistymistä ajatellen.

Vielä vuosikymmenen alussa korkeakoulutetuille tavoiteltiin jopa 70 prosentin osuutta koko väestöstä, nyt luku on pudotettu 50 prosenttiin. Sekin on liian korkea.

Tällä hetkellä korkeakoulututkinto on Akavan mukaan 35 prosentilla työikäisistä, mutta heillekin työllistyminen on vaikeaa. Esimerkiksi 90 prosenttia naistohtoreista ja 40 prosenttia naistradenomeista alkaa työelämänsä koulutustaan vastaamattomilla töillä.

Korkeakoulutettujen ylituotannon vuoksi työpaikoista käydään veristä kilpailua, jossa kunnianhimoisimmat pärjätäkseen opiskelevat tuplatutkintoja. Tilanne on paitsi kansantaloudellisesti, myös inhimillisesti kohtuuton.

Ajatus korkeakoulutuksesta kaikille on tietenkin erittäin tasa-arvoinen. Korkeakoulutuksen ylivertaisuuteen sokeasti uskomalla annamme samalla ymmärtää, ettemme arvosta ammatillista koulutusta, emmekä oikeita töitä tekeviä ammattilaisia. Tämä unohtui ammattikorkeakoulutuksen koulutusjärjestelmäämme laman aikana jyränneiltä vasemmistopuolueilta. Oikeiston tehtäväksi on jäänyt kalliiden virheiden paikkailu.

Siirtyminen opistotasosta ammattikorkeakoulujärjestelmään on parantanut oppilaiden työelämävalmiuksia vain osittain. Kaksinkertaistuneet koulutusajat eivät ole tuottaneet kaksinkertaista osaamista. Työnantajien vaatimukset oppisisältöjen muutoksista ovat kaikuneet kuuroille korville, vaikka esimerkiksi osaavista opistoinsinööreistä tai rakennusmestareista on huutava pula.

Koulutuspolitiikassa on otettu viime vuosina myös oikeansuuntaisia askeleita.Yliopistouudistuksella saatiin jo vähennettyä yliopistojen määrää. Ammattikorkeakoulukenttä vaatii vielä toimenpiteitä, sillä korkeakoulu ei voi olla kirjaston ja ala-asteen kaltainen lähipalvelu. Järkevästä korkeakouluverkostosta hyötyisivät kaikki, kun opetuksen sisältöjä voitaisiin kehittää alueellisista tarpeista.Valitettavasti hyvä ajatus on jäänyt aluepolitiikan jalkoihin. Maakunnat pitävät raivoisasti kiinni ammattikorkeakouluistaan piittaamatta nuorten työllistymisestä tai työnantajien tarpeista. Maakuntapoliitikkojen ja paikallisrehtoreitten haaveitten ei saa antaa ohjata koko maan koulutusrakennetta ja näkemyksiä siitä, miten koulutamme osaajia aloille, joilla on kysyntää.

Ratkaisu korkeakoulupolitiikan ongelmiin on melko yksinkertainen:

Opistotason kunnianpalautuksella ja oppisisältöjen rajulla uudelleenarvioinnilla saisimme työelämään nuoria, joilla on käytännön osaamista. Ammattikorkeakoulujen oppisisältöjä onkin kehitettävä ammattien vaatimusten mukaan, oppilasmäärät sopeutettava kysynnän ja tarjonnan lakien perusteella. Opintojen tehostamiseksi on syytä vakavasti pohtia, ovatko opintoihin sisältyvät työelämän harjoittelujaksot todella perusteltuja nykylaajuudessaan vai ovatko ne vain hidaste valmistumiselle ja keino tuottaa ilmaistyövoimaa.Ylioppilaille ja uudelleenkouluttautuville pitää tarjota parin vuoden mittaista koulutusta, joka antaa valmiudet toimia työelämässä.

Euroopan unionin asettamiin väestön korkeakoulutavoitteisiin ei Suomessa voida hirttäytyä. On tunnustettava, että Suomessa tarvitaan enemmän käytännön osaajia ja vähemmän asiat teoriassa hallitsevia.

Nykyisenlaista koulutusjärjestelmää tuskin luotaisiin, jos työ nyt aloitettaisiin tyhjältä pöydältä. Taantuman ja väestön ikääntymisen vuoksi työelämän pidentäminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.

Seuraavan hallituksen on tavoitteen saavuttamiseksi tarkasteltava kriittisesti myös suomalaista koulutuspolitiikkaa. Korjausliikkeet ovat vaikeita, mutta välttämättömiä

 

« Kaikki kannanotot

Kommentit (2)

haluisin tietää enemmän mielipiteestäsi ilmaistyövoiman käytöstä?

13.04.2010 15:32 sami vaahterus
kirjoitat sunnuntaidebatissa: "Opintojen tehostamiseksi on syytä vakavasti pohtia, ovatko opintoihin sisältyvät työelämän harjoittelujaksot todella perusteltuja nykylaajuudessaan vai ovatko ne vain hidaste valmistumiselle ja keino tuottaa ilmaistyövoimaa."

kiitos tästä. olen itse vahvasti vasemmistolainen ja aina äänestänyt vasemmistoliittoa mutta kunnioitan suuresti sitä että kokoomuslainen ottaa kantaa siihen ettei hyväksy ilmaistyövoimaa. aika monet omat ystäväni ovat joutuneet tälläisen hyväksikäytön kohteeksi. firma on ottanut työhön harjotteluun ilmaiseksi mutta myöhemmin tästä harjoittelusta ei ole yhdessäkään tilanteessa koitunut mitään hyötyä. eli työ on ollut oppimisen kannalta erittäin mekaanista, eikä firma ole myöhemmin kiinnostunut palkkaamaan samaa työntekijää töihin. todella monet työnantajat käyttävät jatkuvasti pelkkiä ilmaisia harjottelijoita sellaisissa mekaanisissa hommissa joiden tekeminen ei vaadi suurta ammattitaitoa tai joista ei voi oppia läheskään mitään.
ymmärrän että harjoitteluun liittyvä kouluttaminen on kallista ja työvoimaa vievää mutta oikeasti kansanedustajan kuuluisi olla vähän enemmän perillä siitä kuinka nykypäivänä ihmisiä kohdellaan työelämässä. toivottavasti kokoomus ottaa kokonaisena puolueena samanlaisen kannan ilmaisen työvoiman käyttöön kun sinun sunnuntaidebaatti antoi olettaa.

Sukupolvien kuilusta

21.07.2010 10:03 Vesa Kaihlavirta
Monilla aloilla työn oppii tekemällä töitä. Opistoissa ja kouluissa ideaalisti ollaan nostamassa omaa sivistystasoa, eikä se ole sama asia kuin tiettyjen teorioiden sen enempää kuin käytänteidenkään oppimista.

Jos opiston opetushenkilökunta ei ole merkittävästi sivistyneempää kuin oppilas, hän ei saa ko. laitoksesta itselleen mitään. Pahoin näyttää siltä, että vanhempi sukupolvi on jollain tavoin pudonnut kelkasta ja tämän seuraus on juuri se, että opiskelijasukupolvi on heitä edellä jo koulun penkille saapuessaan.

Se ei korjaannu yksistään rahalla, vaan sillä että tämä sukupolvi pääsee ruoriin. Toivottavasti päättäjät osaavat tukea heitä siinä oikealla tavalla.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tällä hetkellä 0 kommenttia odottaa tarkistusta.

Kommentoi »