Blogi

Syntinen, saatana, kurja

28.04.2010

Voi minua syntistä! Olen myynyt Fortumille arvotaidetta vuonna 2006 peräti 700 eurolla. Luonnollisesti päätöksentekokykyni ydinvoimalakysymyksessä on nyt kovasti kyseenalainen. Senhän tajuaa jokainen.

Vuoden 2007 eduskuntavaalien kampanjabudjettini oli noin 35 000 euroa. Fortumin siivu tästä oli siis 2 %. Merkittävää, vaikkei summalla makseta minun äänestäjäkuntani lukemissa lehdissä edes mainoksen puolikasta.  

Myymäni taide ei ole omaa tuotantoani tai edes puoluetoimiston massahankintoja. Kyseessä on oman isäni, professori Reino Hietasen grafiikkaa, jota tukiyhdistys möi kampanjan tukemiseksi. Muistaakseni Fortum on lisäksi ostanut isäni tauluja taidegallerioistakin. Minun myymäni grafiikanlehtien hinta oli sama kuin millä niitä myytiin Taidekeskus Salmelassa.

Tukeni Fortumin ydinvoimahankkeelle ei siis todellakaan ole ollut kiinni vastikkeellisesta (= grafiikanlehdet) satasien arvoisesta vaalitaiteesta.

Olen kannattanut ydinvoimaluvan antamista Fortumille siksi, että katson Suomen tarvitsevan kolme ydinvoimalaa korvaamaan poistuvan sähköntuotantokapasiteetin vuoteen 2025 mennessä. Hyvistä ajatuksista huolimatta uusiutuva energia ei korvaa päästöttömän ydinvoiman tarvetta.

Uskon myös, että ydinvoima omissa suomalaisissa käsissä on huomattavasti järkevämpää, eettisempää ja turvallisempaa kuin Venäjältä ostettuna. Fortumin suunnitelma rakennuksen aikataulutuksesta oli harkittu, aliurakoitsijoille oli suunniteltu annettavan ohjausta ja opastusta tämän luokan hankkeen vaatimuksista, työvoima olisi löydetty pitkälti kotimaasta, yrityksellä on vahva osaaminen ydinvoimarakentajana ja valmiit suunnitelmat ydinjätteen loppusijoitukseksi.

Ei kai kukaan kuvittele oikeasti, että olisin 700 eurolla lähtenyt liputtamaan minkään yrityksen megaluokan investoinnin puolesta?

« Kaikki kirjoitukset

Kommentit (0)

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tällä hetkellä 1 kommenttia odottaa tarkistusta.

Kommentoi »